Ensimmäiseksi, asemakaavan määrittäminen on avainasemassa. Asemakaava on kunnallisen suunnittelun perusta, ja sen on oltava tarkka ja realistinen. Ilman kunnollista kaavaa emme voi houkutella uusia asukkaita tai pitää nykyisiä tyytyväisinä. On aika lopettaa ”poikkeuslupien” jakaminen ja panostaa kaavauudistukseen. Tämä varmistaa, että kehitys on hallittua ja kaikille hyödyllistä.
Toiseksi, elinvoimaisuus koko kunnassa on turvattava. Ei riitä, että kehitys keskittyy vain Toijalaan. Koko kunnan on saatava osansa investoinneista ja kehityksestä. Palveluiden ja infrastruktuurin on oltava tasapuolisesti saatavilla kaikkialla. Kestävä kehitys edellyttää tasapuolista hyvinvointia, ei vain keskusta-alueiden kukoistusta.
Kolmanneksi, tonttikoot on mietittävä uudelleen. Suuret tontit voivat lisätä infrastruktuurin kustannuksia, mutta Akaalla on mahdollisuus tarjota jotain, mitä naapurikunnat eivät tarjoa: tilaa. On aika luopua postimerkkitonteista ja tarjota ihmisille suurempia tontteja, joissa on tilaa elää ja hengittää. Tämä on vetovoimatekijä, jota ei voi aliarvioida.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Akaan kehityksen täytyy perustua kolmeen keskeiseen periaatteeseen: tarkkaan ja realistiseen asemakaavaan, koko kunnan elinvoimaisuuden turvaamiseen ja tonttikokojen uudelleenmiettimiseen.
Näitä periaatteita toteuttamalla varmistamme kestävän ja tasapuolisen kehityksen, joka hyödyttää sekä nykyisiä että tulevia asukkaita.